Uuden sukupolven johtajat ovat täällä!
Y-sukupolvi, 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntynyt sukupolvi, on vuonna 2020 Suomessa suurin työssä käyvä ikäluokka. Tutkimusten mukaan he ovat vapaamielisiä, yhteisöllisiä ja kansainvälisiä. Y-sukupolvelaisia on kuvailtu myös elämyshakuisiksi individualisteiksi, jotka ovat kärsimättömiä ja pelkäävät epäonnistumista. Mutta millaisia työntekijöitä nämä lama-ajan lapset ovat ja kuinka he muuttavat johtamiskulttuuria?
Y-sukupolvi on ensimmäinen digitaalisen murroksen aikana varttunut sukupolvi. He käyttävät joustavasti tietotekniikkaa ja pitävät sähköistä viestintää luontevana osana arkea. Tietotekniikka on häivyttänyt maantieteellisiä rajoja ja mahdollistanut työn tekemisen paikasta riippumatta. Y-sukupolvi onkin tottunut tekemään etätöitä ja vaatimaan työnantajalta hyviä työkaluja työskentelyyn.
Y-sukupolvi vaatii uutta tapaa johtaa ja palkita
Y-sukupolvi haluaa hyvän työn ja antoisan uran, mutta työhön ei olla enää valmiita sitoutumaan muun elämän kustannuksella. Y-sukupolvelle työssä viihtyminen ja työn mielekkyys on tärkeää. He motivoituvat arvoista, eivät niinkään rahasta. Y-sukupolvi valitseekin työnantajansa usein tämän arvojen ja maineen perusteella. Paras tapa houkuttaa uusia työntekijöitä on määrätietoinen työ yrityksen maineen ja mielikuvan eteen.
Töissä Y-sukupolvi arvostaa sisältöä ja kaipaakin työltään eniten koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia. Heille ei riitä uralla eteneminen; oman asiantuntemuksen syventäminen on myös tärkeää. Y-sukupolvelaiset ovat työelämässä joustavia, mutta vaativat vastaavasti joustoa työnantajalta. Yrittäjyys kiinnostaa monia. Y-sukupolvi on tottunut työskentelemään projektiluontoisesti ja pärjäämään pätkätyömarkkinoilla. Työelämän muutos on osaltaan heikentänyt Y-sukupolven sitoutumista työnantajaan. He vaihtavatkin työnpaikkaa usein ja tämä pakottaa keksimään uusia sitouttamisen keinoja työntekijöiden vaihtuvuuden minimoimiseksi.
Y-sukupolven uskotaan haastavan vanhat johtamisen mallit. Hierarkkiset organisaatiot koetaan vanhentuneiksi, mutta samalla työltä vaaditaan selkeitä puitteita ja rooleja. Rutiinit mielletään tylsiksi. Y-sukupolven työntekijät saattavat kadottaa motivaationsa mikäli he eivät koe tehtäviään tarpeeksi haastaviksi. Joskus tuntuu, että Y-sukupolvi on vaativa ja valikoiva työtehtävien suhteen. Rekrytoinneissa onkin hyvä ottaa tämä huomioon ja käydä mahdollisimman tarkasti läpi kandidaatin odotuksia suhteessa työn sisältöön ja peilata näitä odotuksia tehtävänkuvaan.
Johtajuus on Y-sukupolvelle haaste. He haluavat olla joustavia ja muovata työpaikat yhteisöiksi, joissa luottamus ruokkii inspiraatiota. Tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta arvostetaan ja kaikkien mielipiteitä kuullaan. Samalla kuitenkin johtajuuden pitäisi taata tehokas ja dynaaminen työympäristö, jotta tuloksia saadaan aikaiseksi. Y-johtajan onkin kyettävä rakentamaan tiimi, jossa työntekijöiden erilaisuus ja itsenäisyys eivät ajaudu törmäyskurssille yhteisöllisyyden vaatimusten kanssa. Nähtäväksi jää, kuinka uudet johtajat tulevat kehittämään toimintatapoja paremmin oman sukupolvensa vaatimuksia vastaaviksi ja mahdollisesti muuttamaan samalla työelämää paremmaksi – kaikille sukupolville.